MM-kisojen sarjajärjestelmä: miten 16 joukkueesta tulee yksi mestari

Teksti: Mikko RautavirtaJulkaistu 19.9.2026

Alkusarja: kaksi lohkoa, seitsemän ottelua

Lohkoissa pelataan yksinkertainen sarja: jokainen kohtaa jokaisen kerran, eli seitsemän ottelua kahdessatoista päivässä. Pisteet lasketaan IIHF:n tavalla, joka on sama kuin Liigassa: voitto varsinaisella peliajalla 3 pistettä, voitto jatkoajalla tai voittolaukauskilpailussa 2, tappio jatkoajalla tai voittolaukauskilpailussa 1, tappio varsinaisella peliajalla 0. Tasapeliä ei ole. MM 2026:n lohkossa A Sveitsi voitti kaikki seitsemän otteluaan ja keräsi täydet 21 pistettä; Suomi oli toinen 18 pisteellä yhden tappion jälkeen.

Tasapisteissä IIHF:n järjestys perustuu ensisijaisesti tasapisteissä olevien keskinäisiin otteluihin: niiden pisteisiin, maalieroon ja tehtyihin maaleihin, sen jälkeen koko lohkon maalieroon ja maaleihin ja viimeisenä kisoja edeltävään maailmanrankingiin. Liigassa järjestys on toinen: ensin kokonaispisteet, sitten kolmen pisteen voitot, maaliero ja tehdyt maalit, ja vasta niiden jälkeen keskinäiset ottelut (Liigan pistelasku).

Puolivälierät: ristiin lohkojen välillä

Lohkon voittaja kohtaa toisen lohkon neljännen, kakkonen kolmosen. Puolivälierät ovat yhden ottelun äkkikuolemapelejä, ja Wikipedian MM-kisa-artikkeli kutsuu niitä monelle joukkueelle turnauksen tärkeimmäksi otteluksi: ne ratkaisevat, pääseekö mitalipeleihin vai päättyykö turnaus sijoille 5–8. Suomi putosi puolivälierissä kolmena peräkkäisenä keväänä 2023–2025 ja voitti 2026 puolivälierässä Tšekin 4–1.

Kahden isäntämaan kisoissa on ollut poikkeus: puolivälierät on pelattu lohkojen sisällä, jotta kummankin isännän ottelut pysyvät omassa maassa. Kahden kaupungin kisoissa yhden maan sisällä, kuten Saksassa 2027, ristiinpelaaminen on normaali, ja välierien ja loppuottelun paikka ilmoitetaan erikseen (MM 2027).

Välierät ja mitaliottelut

Välieräparit muodostetaan puolivälierien voittajista alkusarjamenestyksen mukaan: paras sijoitus kohtaa heikoimman. Välierät pelataan samana päivänä, ja mitaliottelut seuraavana päivänä: ensin pronssiottelu välierien häviäjien kesken, sitten loppuottelu. Vuodesta 2011 välierien ja mitalipelien välissä ei ole ollut välipäivää. Wikipedian MM-kisa-artikkelin mukaan vuodesta 2012 aikaisemman välierän voittaja on voittanut mestaruuden kahdeksan kertaa kymmenestä, koska se ehtii levätä pidempään.

Vuodesta 1992 mitalit on ratkaistu pudotuspeleillä; sitä ennen ne ratkesivat alku- ja loppusarjojen taulukoista. Ennen vuotta 2012 alkulohkoja oli neljä.

Putoaminen ja nousu: viisi tasoa

Pääsarjan kummankin lohkon viimeinen putoaa 1. divisioonan A-lohkoon, ja A-lohkon kaksi parasta nousevat pääsarjaan seuraaviksi kisoiksi. MM 2026:ssa putosivat Iso-Britannia ja Italia, ja kisoihin 2027 nousivat Kazakstan ja Ukraina. Vuosina 1951–2000 divisioonia vastasivat B-, C- ja D-sarjat.

Ottelun kesto ja ratkaisu

Varsinainen peliaika on kolme 20 minuutin erää. Alkusarjassa tasatilanne ratkaistaan viiden minuutin jatkoajalla kolme vastaan kolme ja tarvittaessa voittolaukauskilpailulla, jossa IIHF:n säännön mukaan laukojia on viisi joukkuetta kohden; Liigassa laukojia on kolme. Pudotuspeleissä jatkoaika pelataan pidempänä ja loppuottelussa ratkaisuun asti; MM 2026:n loppuottelu ratkesi jatkoajalla ajassa 70.42 (MM 2026). Peliajan ja jatkoajan perusteet ovat sääntöjen sivulla.

Kuka pelaa pääsarjassa 2027

Lohko A (Mannheim): Sveitsi, Suomi, Ruotsi, Saksa, Latvia, Itävalta, Slovenia, Ukraina. Lohko B (Düsseldorf): Kanada, Yhdysvallat, Tšekki, Slovakia, Tanska, Norja, Kazakstan, Unkari. Venäjä ja Valko-Venäjä eivät ole saaneet osallistua kisoihin vuodesta 2022 alkaen, eivätkä ne ole mukana 2027.