Jääkiekon säännöt lyhyesti: mitä katsojan pitää tietää

Teksti: Mikko RautavirtaJulkaistu 26.9.2026

Kenttä, kiekko ja maali

Peli pelataan jääkiekkokaukalossa, jonka kummassakin päässä on maali. Maalin leveys on 1,83 metriä ja korkeus 1,22 metriä pylväiden sisäpuolelta mitattuna. Maalin edessä on punaisella viivalla rajattu, sisältä vaaleansininen maalialue. Kiekko on mustaa kumia: paksuus 2,54 cm, halkaisija 7,62 cm ja massa 156–170 grammaa.

Nykymuotoisen jääkiekon syntypaikkana pidetään Montrealin McGill-yliopistoa, jossa opiskelijat kehittivät säännöt 1870-luvulla. Ensimmäinen tunnettu ottelu pelattiin 3. maaliskuuta 1874. Alkuaikoina kentällä oli jopa yhdeksän pelaajaa joukkueesta ja syöttää sai vain taaksepäin.

Pelaajat

Kentällä on kerrallaan kuusi pelaajaa: maalivahti, kaksi puolustajaa ja kolme hyökkääjää. Kolmen hyökkääjän ryhmää kutsutaan ketjuksi, ja joukkueessa on yleensä kolmesta neljään kentällistä sekä kaksi maalivahtia. Otteluun saa osallistua enintään 20 kenttäpelaajaa ja kaksi maalivahtia; vähimmäismäärä on yksi kentällinen. Pelaajia saa vaihtaa lennosta niin usein kuin halutaan. Joukkueella on käytössä yksi 30 sekunnin aikalisä ottelua kohden.

Peliaika ja ratkaisu

Liigan kilpailusääntöjen 84.1 mukaan jatkoaika pelataan kolmella kenttäpelaajalla ja maalivahdilla, ja joukkueet puolustavat samaa päätyä kuin kolmannessa erässä. Jäätä ei ajeta ennen jatkoaikaa eikä ennen voittomaalikilpailua, vaan irtolumi kolataan. Säännön 84.4 mukaan voittomaalikilpailu, Liigan lyhenteenä VL-kilpailu, suoritetaan paras kolmesta -menetelmällä kolmella eri pelaajalla; jos tilanne on kolmen laukojan jälkeen tasan, aloitusvuoro vaihtuu ja samoja pelaajia saa käyttää uudelleen. Liiga käyttää lyhennettä VL, jotta se ei sekoitu varsinaisella peliajalla tehtyyn voittomaaliin (VM).

Ratkaisutapa määrää pisteet: voitto varsinaisella ajalla 3, voitto jatkoajalla tai VL-kilpailussa 2, tappio niissä 1, tappio varsinaisella ajalla 0. Miten pisteistä tulee taulukko, on pistelaskun sivulla.

Milloin maali ei ole maali

Maali syntyy, kun kiekko ylittää maaliviivan kokonaan. Wikipedian artikkelin luettelemia hylkäysperusteita ovat muun muassa: kiekko ei ylittänyt maaliviivaa kokonaan, kiekko meni maaliin erän päättymisen jälkeen, maali oli pois paikaltaan, hyökkäävä pelaaja oli maalialueella ennen kiekkoa tai esti maalivahtia, hyökkäävä joukkue teki rangaistavan rikkeen ennen maalia, tai kiekko potkaistiin maaliin. Liigassa on käytössä videotarkistus, ja kaudesta 2025–2026 myös paitsiohaasto sekä tuomarien hallikuulutukset.

Rangaistukset

Rangaistus on seuraus sääntörikkeestä, ja se on yleensä henkilökohtainen: pelaaja poistetaan kaukalosta määräajaksi, ja joukkue pelaa sen ajan alivoimalla. Joukkuerangaistuksen, esimerkiksi liian monesta pelaajasta jäällä, kärsii joukkueen valitsema pelaaja. Maalivahti ei istu omaa rangaistustaan, vaan sen kärsii kenttäpelaaja; peli- tai ottelurangaistus poistaa maalivahdin pelistä. Törkeästä tai loukkaantumiseen johtaneesta rikkeestä tuomitaan yleensä 5 minuuttia ja automaattinen pelirangaistus (5+20) tai ottelurangaistus. Rangaistuslaukaus tuomitaan, kun rikottu pelaaja on kiekollinen tai selvästi saamassa kiekon ja hänet estetään rikkeellä.

Liigan säännöt ja IIHF:n säännöt

Liiga noudattaa IIHF:n sääntökirjaa 2026–2027 omin poikkeuksin, jotka on lueteltu Liigan kilpailusäännöissä: jatkoajan tauko kaksi minuuttia kolmen sijaan, kolme laukojaa viiden sijaan ja jään kunnostuksen käytännöt. Jääkiekkoliiton kilpailusäännöt koskevat Mestistä, Auroraliigaa ja alempia sarjoja (Mestis, Auroraliiga). MM-kisoissa pelataan IIHF:n säännöillä, ja niiden pudotuspelikaavio on MM-kisojen sarjajärjestelmän sivulla.

Jääkiekko Suomessa

Jääkiekon kattojärjestö on IIHF, johon kuului vuoden 2022 alussa 82 jäsenmaata. Suomessa pelataan miesten Liigaa ja Mestistä, naisten Auroraliigaa ja Naisten Mestistä sekä Suomi-sarjoja ja alueellisia divisioonia. Wikipedian artikkeli lukee Suomen jääkiekon «kuuteen suureen» Kanadan, Venäjän, Ruotsin, Tšekin ja Yhdysvaltain kanssa.